Suomessa sekä valtion että kuntien taloudelliset tilanteet ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Talouteen on liittynyt ja liittyy yhä vahvemmin se, ettei julkiset menot ja tulot ole tasapainossa. Tämä on johtanut budjettivajeen paikkaamiseen velalla sekä suuriin ja jopa kohtuuttomiin leikkauksiin tärkeistä palveluista.
Työ, työ ja työ
Viime vuosina on noussut kasvavissa määrin näkemyksiä siitä, että ihmiset olisivat laiskoja ja Suomen sosiaaliturvan taso passivoisi makaamaan kotona sohvalla. Vaikka on pienissä määrin havaittavissa tätä tukevia ilmiöitä kuten elämäntapatyöttömyys, väite on täysin pöyristyttävä ja kertoo julmalla tavalla ihmisten välisestä kunnioituksesta. Selkeä enemmistö suomalaisista haluaa tehdä työtä, josta saatavalla palkalla pystyy elämään ihmisarvoista elämää. Lisäksi suomalaisella sosiaaliturvalla ei eletä herroiksi vaan päinvastoin. Hallituksen leikkaukset ovat ajaneet ihmisiä kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa elämän perusedellytykset eivät täyty.
Viime vuosina on ollut myös havaittavissa jopa koomista keskustelua työvoimapulasta. Monet, erityisesti elinkeinoelämän edustajat ovat vaatineet merkittävää työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Vaatimus on pöyristyttävä. Suomessa työttömyys on kasvanut merkittävästi ja Suomessa tarvittaisiin työvoiman sijaan työpaikkoja. On surullista havaita, miten tavalliset nuoret kerta toisensa jälkeen pettyvät työnhaussa. Yksittäisiin paikkoihin voi olla tuhansia hakijoita.
Suomi siis tarvitsee lisää työtä ja elinvoimaa. Talous on junnannut paikoillaan liian pitkään ja kasvava työttömyys pelottaa monia. Valtiolla on tässä suurin rooli, mutta myös kunnissa voidaan tehdä paljon. Kuntien tulee huolehtia tehokkaista ja toimivista työllisyyspalveluista, ja kuntien ilmapiirin pitää kannustaa yrittäjyyteen. Laadukkaat koulut ovat tulevaisuuden osaajien kannalta, ja toki muutenkin, välttämättömät. Oulun alueen oppilaitosten ja paikallisen elinkeinoelämän välistä yhteyttä on kehitettävä. Myös esimerkiksi maankäytössä on turvattava realististen ja erityisesti vihreiden investointien mahdollisuudet kuitenkin samalla huolehtien paikallisten ihmisten ja ympäristön tarpeista. Oulussa on paljon potentiaalia, ja tämä potentiaali pitää hyödyntää vahvemmin.
Julkisia omistuksia ei tule myydä
Talouden tasapainottamiseksi julkisia omistuksia ei saa missään nimessä myydä. Suomessa ei taida olla yhtään tapausta, joissa se olisi osoittautunut hyödylliseksi. Negatiivisia esimerkkejä sen sijaan on pitkä lista. Kriittisen infrastruktuurin, kuten vesihuollon, pitäminen julkisessa omistuksessa on turvallisuuskysymys.
On tärkeää huolehtia siitä, että valtion ja kuntien tulee tuottaa ja hoitaa lakisääteiset tehtävänsä ensisijaisesti itse, ilman ulkoistamista yksityisille palveluntarjoajille. Julkisten palveluiden järjestämisen ja tuottamisen on oltava julkisen vallan omissa käsissä, jotta varmistetaan niiden saatavuus, laatu ja demokraattinen ohjaus. Julkisilla varoilla ei tule rahoittaa yksityisten yritysten voitontavoittelua, vaan ne on käytettävä täysimääräisesti palveluiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen yhteiseksi hyväksi.
Toimivat palvelut turvattava
Talouden sopeuttamistoimissa pitää huomioida toimivien palvelujen turvaaminen. Toimivat ja laadukkaat palvelut ovat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta välttämättömiä. Ei ole hyväksyttävää, että samanaikaisesti supistetaan suurella kädellä esimerkiksi päivystyspalveluja, jos rahaa riittää kuitenkin miljoonittain vaikkapa turkistarhaukseen. Valitettavasti tämä on nykyisen hallituksen linja, ja se kertoo paljon arvoista. Kunnissa on tärkeää huolehtia siitä, että kuntien lakisääteiset tehtävät hoidetaan kunnollisesti ennen kuin rahaa laitetaan muihin, ei niin tärkeisiin kohteisiin.
Kaiken kaikkiaan on siis huolehdittava tavallisen ihmisen asemasta. Työttömyys pitää saada laskuun, työstä kuuluu saada kunnon korvaus ja Suomessa on pystyttävä luottamaan siihen, että yhteiskunta auttaa ja tarjoaa tarvittavat sekä toimivat palvelut.